Oma kulutukseni saa minut koko ajan pahalle mielelle. Pohtimaan tarpeita ja ei-tarpeita. Eilen asia vaivasi taas, jotenkin suuremminkin, mietin elämää yksinkertaisesti liian tärkeänä törsätä palkka naurettavuuksiin. Tekosyitä löytyy - oma tyyli hakusessa, täytyy kokeilla eri tyylejä ja ehkä sieltä löytää niitä omia juttuja; ruokaa on kiva kokata varsinkin jos se on tosi hankalaa ja kallista; mutta kun mää tarvin kaikkea uutta.... Jospa yrittäisin siis elää yksinkertaisemmin - niin kuin oikeasti haluan.
Natan tämänpäiväinen teksti tuki eilistä pohtimistani kulutuksesta, materialismista, haluamisesta, tarvitsemisesta. Pieni ele minulta, suuri apu jollekin. Nälkäpäiväkeräys 15.-17.9. Tee sinäkin itsellesi lupaus - auta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti